Ylilääkäri on yksi Suomen arvostetuimmista ja parhaiten palkatuista ammateista. Hän johtaa lääkäriryhmää tai koko klinikkaa, vastaa potilasturvallisuudesta, osallistuu hallinnolliseen päätöksentekoon ja tekee samalla usein kliinistä työtä potilaiden parissa. Vastuu on valtava, koulutuspolku pitkä – ja palkka sen mukainen. Ylilääkäri kuuluu vuodesta toiseen Suomen kymmenen kovimmin palkatun ammatin joukkoon, eikä tämä tule yllätyksenä kenellekään, joka tietää, mitä tehtävä vaatii.
Ylilääkärin keskipalkka Suomessa 2026
Duunitorin palkkavertailun mukaan ylilääkärin keskipalkka vuonna 2026 vaihteli sektorista riippuen merkittävästi. Yksityisellä sektorilla keskipalkka oli 10 190 euroa kuukaudessa, hyvinvointialuehallinnossa 9 223 euroa, valtiolla 8 025 euroa ja paikallishallinnossa 7 858 euroa. Luvut perustuvat Tilastokeskuksen palkkarakennetilastoon.
Lääkäriliitto täydentää kuvaa omilla tilastoillaan: ylilääkärin säännöllisen työajan keskiansio hyvinvointialueilla oli 9 556 euroa kuukaudessa vuonna 2026. Kun lasketaan mukaan päivystykset, ylityöt ja varallaolo, kokonaisansiot voivat nousta 11 000–12 000 euron tasolle – tai yksityisellä sektorilla jopa yli sen.
| Sektori | Keskipalkka (2026) |
| Yksityinen sektori | 10 190 € |
| Hyvinvointialuehallinto | 9 223 € |
| Valtio | 8 025 € |
| Paikallishallinto | 7 858 € |
Mikä nostaa ylilääkärin palkan näin korkeaksi?
Ylilääkärin palkka ei synny tyhjästä. Taustalla on yleensä vähintään 12–15 vuotta koulutusta ja työkokemusta: kuusi vuotta lääketieteen perusopintoja, viidestä kuuteen vuotta erikoistumiskoulutusta, ja sen jälkeen vuosia käytännön työtä ennen kuin nimitystä ylilääkäriksi voidaan edes harkita. Monilla on lisäksi johtamiskoulutus tai tutkijantausta.
Palkassa maksetaan ennen kaikkea vastuusta. Ylilääkäri tekee päätöksiä, joilla on suora vaikutus potilasturvallisuuteen. Hän rekrytoi lääkäreitä, kehittää hoitoprosesseja, vastaa budjetista ja edustaa klinikkaa hallinnollisissa elimissä – samalla kun saattaa ottaa oman vastaanoton tai leikkaussalivuoron. Harva ammatti yhdistää näin paljon osaamisvaatimuksia yhteen rooliin.
Ylilääkäri vs. muut lääkärinimikkeet – palkkavertailu
Ylilääkärin palkka on selvästi muita lääkärinimikkeitä korkeampi, mutta sen alapuolella on tiivis hierarkia. Lääkäriliiton 2026 tilastojen mukaan säännöllisen työajan ansiot hyvinvointialueilla jakautuivat näin: osastonylilääkärillä 8 506 euroa, apulaisylilääkärillä 8 201 euroa, erikoislääkärillä 7 224 euroa ja osastonlääkärillä 7 086 euroa kuukaudessa.
Ylilääkärin ja osastonlääkärin välinen palkkaero on siis noin 2 500 euroa kuukaudessa säännöllisessä työajassa – kokonaisansioissa ero on vielä suurempi, koska ylilääkärin päivystysvelvollisuudet ja vastuulisät kasvavat tehtävän myötä.
Erikoisalan vaikutus ylilääkärin palkkaan
Kaikki ylilääkärit eivät tienaa saman verran, ja yksi suurimmista syistä on erikoisala. Kirurgian, anestesiologian ja sydänkirurgian ylilääkäreillä kokonaisansiot ovat tyypillisesti alan korkeimmat, koska päivystysvelvollisuudet ovat raskaat ja toimenpideperusteinen korvaus voi nostaa kuukausiansioita merkittävästi. Psykiatrian tai kuntoutuksen puolella palkka jää usein matalammaksi, vaikka nimike olisi sama.
Yksityinen sektori maksaa lähes poikkeuksetta enemmän kuin julkinen. Yksityisen sektorin 10 190 euron keskipalkka on lähes 1 000 euroa enemmän kuin hyvinvointialueiden vastaava luku. Osassa yksityisiä sairaalakonserneja ylilääkäri voi toimia myös osakkaana tai perustajajäsenenä, jolloin kokonaisansiot voivat nousta vielä huomattavasti korkeammalle.
Päivystykset ja lisät – kokonaisansioon vaikuttavat tekijät
Ylilääkärin peruspalkka on vain osa kokonaisuudesta. Päivystystyö on ylityöluonteista työtä, jota tehdään ilta-, yö- ja viikonloppuaikoina, ja siitä maksetaan korotettua korvausta. Lääkäriliiton tilastojen mukaan hyvinvointialueilla toimivien ylilääkäreiden kokonaisansiot olivat vuoden 2026 alussa noin 11 718 euroa kuukaudessa, kun säännölliseen palkkaan lisätään päivystyskorvaukset.
Lisäksi ylilääkäri voi saada vastuulisää, jos hän johtaa useampaa yksikköä tai kantaa erityistä hallinnollista vastuuta. Tutkimustyöstä ja lausunnoista voi kertyä lisäansioita. Joissain sairaanhoitopiireissä maksetaan myös rekrytointipalkkioita, erityisesti jos kyseessä on pienemmällä paikkakunnalla sijaitseva yksikkö, johon on vaikea löytää hakijoita.
Ylilääkäriksi – koulutus ja urapolku
Ylilääkäriksi ei ole oikotietä. Tie kulkee lääketieteen lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon kautta, erikoistumiskoulutuksen läpi ja useiden vuosien kliinisen kokemuksen kautta. Ylilääkärin virkaan tai toimeen haetaan tyypillisesti sitten, kun erikoislääkärillä on takanaan vahva näyttö sekä kliinisestä osaamisesta että johtamiskyvystä.
Monilla ylilääkäreillä on myös hallinnollinen lisäkoulutus – esimerkiksi terveydenhuollon johtamisen erikoispätevyys tai MBA. Se ei ole pakollinen, mutta se vaikuttaa positiivisesti sekä rekrytoinnissa että palkkaneuvotteluissa. Erikoisala vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti ylilääkärin uralle on realistista päästä: joillain suppeilla erikoisaloilla vapautuvia paikkoja on vähän ja kilpailu on kovaa.
Alueelliset erot ylilääkärin palkassa
Suomi on palkkamaantieteellisesti epätasa-arvoinen maa myös ylilääkäreiden kohdalla. Suurimmissa yliopistosairaaloissa – HUS, Tays, OYS, KYS ja TYKS – ylilääkäreiden palkat ovat tyypillisesti korkeampia kuin pienemmissä keskussairaaloissa, koska tehtävien vaativuustaso ja erikoistumisaste ovat eri luokkaa.
Mielenkiintoinen poikkeus on Itä- ja Pohjois-Suomi, jossa terveydenhuollon rekrytointivaikeudet ovat nostaneet palkkausta ja rekrytointipalkkioita. Joissain sairaanhoitopiireissä ylilääkärin kokonaispaketti – palkka, päivystyskorvaukset ja mahdollinen rekrytointibonus – voi olla kilpailukykyinen tai jopa parempi kuin suurissa etelän sairaaloissa. Etäisyys Helsingistä ei siis automaattisesti tarkoita matalampaa kokonaiskorvausta.
Onko ylilääkärin palkka oikeudenmukaisessa suhteessa työn vaativuuteen?
Tämä on kysymys, johon ei ole yhtä vastausta – mutta se nousee esiin jatkuvasti lääkäreiden ja päättäjien välisissä palkkakeskusteluissa. Ylilääkärin palkka on korkea suomalaisittain, mutta kansainvälisessä vertailussa Suomi ei kuulu kärkimaihin. Ruotsissa, Norjassa ja Saksassa lääkäreiden – erityisesti johtavien lääkäreiden – palkat ovat usein selvästi korkeammat, mikä on yksi syy lääkärien muuttopaineeseen muihin Pohjoismaihin.
Toisaalta on muistettava, että ylilääkärin palkka on veroista huolimatta korkea myös suomalaisessa mittakaavassa: 9 000–11 000 euron bruttopalkka tarkoittaa käteen noin 5 500–6 500 euron kuukausituloja, mikä on selvästi enemmän kuin suurimmalla osalla suomalaisista palkansaajista.
FAQ – Usein kysytyt kysymykset
Paljonko ylilääkäri tienaa kuukaudessa? Säännöllisen työajan keskiansio hyvinvointialueilla on noin 9 556 euroa kuukaudessa (Lääkäriliitto 2026). Yksityisellä sektorilla Duunitorin 2026 datan mukaan keskipalkka on 10 190 euroa. Päivystyksineen kokonaisansiot voivat nousta 11 000–12 000 euroon.
Mikä on ylilääkärin ja erikoislääkärin palkkaero? Hyvinvointialueilla ylilääkärin säännöllisen työajan ansio on noin 9 556 € ja erikoislääkärin 7 224 €. Ero on noin 2 300 euroa kuukaudessa – kokonaisansioissa vielä enemmän.
Missä ylilääkäri tienaa eniten? Yksityisellä sektorilla, erityisesti kirurgian ja toimenpidepainotteisten erikoisalojen ylilääkärit tienaavat eniten. Myös suurissa yliopistosairaaloissa vaativuus ja vastuu heijastuvat palkkaan.
Kuinka kauan koulutus ylilääkäriksi kestää? Vähintään 11–12 vuotta: 6 vuotta lääketieteen perusopintoja ja 5–6 vuotta erikoistumiskoulutusta. Ylilääkärin virkaan haetaan lisäksi vuosien kliinisen kokemuksen jälkeen.Onko ylilääkärin palkka kasvanut viime vuosina? Kyllä. Duunitorin datan mukaan ylilääkärin palkka nousi 4,9 prosenttia vuodesta 2022 vuoteen 2026, mikä oli yksi alan korkeimmista kasvuluvuista suomalaisilla palkansaajilla.
